KOHDELLAANKO SIIVOUSALALLA MAAHANMUUTTAJIA OIKEASTI NÄIN HUONOSTI?


On pakko ottaa kantaa lehtikirjoituksiin, joista saa kuvan, että siivousalalla kohdellaan yleisesti maahanmuuttajataustaisia huonosti.

Helsingin Sanomien julkaisemaa kirjoitusta SIIVOTON ALA https://dynamic.hs.fi/a/2020/siivotonala/ on referoinut viimepäivinä (5.7 ja 7.7) myös TALOUSSANOMAT. 

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006562579.html

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006564004.html

”Kielitaidottomille maahanmuuttajille teetetään ylipitkiä päiviä ja heille maksetaan palkkaa huomattavasti pienemmältä tuntimäärältä”.

”HS:n selvityksen mukaan hyväksikäyttöä ilmenee useassa siivousalan yrityksessä ja kielitaidottomat työntekijät ovat hiljennettyjä. Jos työntekijä vaatii enemmän palkkaa tai aikoo kertoa ongelmista eteenpäin, uhataan häntä turvapaikkaprosessin estämisellä tai jopa väkivallalla”.

”Hyväksikäyttö on lehden selvityksen perusteella laajaa ja systemaattista. Pahimmillaan lehti kuvailee olosuhteita epäinhimillisiksi ja ihmiskauppaa muistuttavaksi”.

Kun luin aiheesta, niin mieleeni tuli, että nyt ei puhuta samasta alasta, jolla olen toiminut jo yli 30 vuotta. Jos siivousalan yleinen tapa on kohdella maahanmuuttajataustaisia näin huonosti, niin on todella katsottava peiliin ja hävettävä!


ONKO USEAT PALJON VAI MUUTAMA – MIKÄ ON TOTUUS?

Kirjoituksissa toistuu sana useat. Ryhdyin miettimään mitä useat oikeasti tarkoittaa. Kielitoimiston sanakirjassa usea on määritelty seuraavasti: suhteellisen suuresta määrästä jonkin ryhmän edustajia: moni; lukuisat, runsaslukuiset.

Siivousalan yrityksiä on useita tuhansia, sen ymmärrän. Mutta kohtelevatko tuhannet heistä ala-arvoisesti maahanmuuttajataustaista työvoimaa? Mitä mieltä alan ammattilaiset itse ovat?

Mitä mieltä sinä olet? Osallistu kyselyyn!

KERRO MIELIPITEESI – KYLLÄ VAI EI >>

Olen keskustellut aiheesta muutaman alalla toimivan yrittäjän ja tukkukauppiaan kanssa. Heille useat tarkoittavat yksittäistapauksia, joista jokainen on liikaa.


MIKSI KOHDELLA TÄRKEITÄ JA HYVIÄ IHMISIÄ HUONOSTI?

Uskon ja toivon, että suurin osa siivousliikkeistä ja heidän edustajistaan arvostavat omaa henkilöstöään, oli kyse sitten kotimaisesta tai maahanmuuttajataustaisesta työvoimasta.  

Tosiasia on, että tulevaisuudessa myös siivouspalvelun ja hygienian merkitys kasvavat. Tarvitsemme entistä enemmän uusia tekijöitä. Maahanmuuttajataustaiset ovat valtava voimavara. Jokaista on kohdeltava reilusti ja oikeudenmukaisesti! Kielimuuri ei saa olla esteenä yhteistyölle! Työllistymistä ja integroitumista Suomalaiseen yhteiskuntaan jokainen työnantaja voi tukea omalta osaltaan.


PITÄÄKÖ SIIVOUSALAN YRITYSTEN HÄVETÄ OMAA TOIMINTAANSA?

Vanha sanonta ”ei savua ilman tulta” pitää varmasti paikkansa tässäkin asiassa. Se kuinka sankkaa savu on, on vielä kysymysmerkki!

Itse lähestyisin aihetta luomalla sellaisen koulutusjärjestelmän, jolla tuettaan työllistymistä. Pitäisikö siivousalan yritysten yhdistää voimansa ja miettiä, miten rakentaa yksinkertainen, mutta tehokas ohjelma, joka auttaisi myös maahanmuuttajataustaisia työllistymään ja onnistumaan työelämässä? Tieto ei lisää tässä tapauksessa tuskaa, vaan luo uusia mahdollisuuksia. Emme voi pelkästään todeta ”Jos et osaa siivota, niin on vaikea työllistyä”.

Vaikka et ole syyllistynyt huonoon kohteluun, niin vähintä mitä voit tehdä, on nostaa yrityksesi profiilia ja taistella yhteistuumin huonoja työolosuhteita ja epäinhimillisyyttä vastaan.

Siivousala on aliarvostettu muutenkin, joten tarvitsemmeko lisää rapaa. Päin vastoin, nyt on noustava huonoa kohtelua vastaan ja puhdistettava maineemme!

Nyt jos koskaan on aika nostaa siivousalan arvostusta!


Kommentit

  1. Mielenkiintoista. Itseltä oli mennyt tämä kirjoitus täysin ohi. Luulisin, että alasta riippumatta voisi samanlaisen kirjoituksen tehdä? Itse en ymmärrä miten tällaista pääsee edes tapahtumaan koska esimerkiksi ilman liiketilasiivousta monissa yrityksissä oltaisiin korvia myöten roskassa muutamassa päivässä ja toimitilat olisivat likaisia. Poissa silmistä ja poissa mielestä joten ei tätä varmaan sitten muut ihmiset mieti kovin paljon. Lappeenrannassa ainakin ystävien yrityksissä siivousalan ammattilaiset ovat loistavia ammattilaisia ja ilman heitä ei voisi kuvitella, että liiketilat saisi siivoamalla itse yhtä siisteiksi. https://www.siivousnorppa.fi/liiketilasiivous

    VastaaPoista
  2. Kiitos tekstistä. Tärkeää asiaa. Meidän tuttu on töissä siivousalalla. Hän kertoi, että muutamilla työntekijöillä on kielimuuria. Heille on nyt tulossa yritysten kielikoulutus, joten se toivottavasti helpottaa. Hyvä kyllä että näihin asioihin panostetaan. https://www.iwginstituutti.fi/kielikoulutus

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me kaikki tarvitsemme osaamista. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä. Kommunikointi on edellytys pärjätä ja onnistua. Tärkeintä on tahtotila ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Kun näin on, niin pärjäämme hyvin, vaikka emme täydellisesti osaisikaan Suomen kieltä. Asenne ratkaisee!

      Poista
  3. Kiitos hyvästä pohdinnasta. Aihe on edelleenkin yhtä tärkeä, vaikka muutama vuosi onkin kulunut. Koska kotoperäistä siivoushenkilökuntaa ei saada, niin ratkaisuna ovat maahanmuuttajat. Riippumatta siitä, kuka työtä tekee, ala on silti hyvin tärkeä yhteiskunnassamme.
    https://www.gr-siivous.fi/toimitilasiivoukset

    VastaaPoista
  4. Olet oikeassa. Kaikkia tulee kunnioittaa. Mielestäni pitää puhua työntekijöistä, eikä eritellä syntyperän mukaan. Jokainen on enemmän kuin tervetullut siivous/puhtausalalle. Myös uusia yrittäjiä tarvitaan lisää. On pystyttävä vastaamaan asiakkaiden haasteisiin. On kilpailtava laadulla, ei hinnalla. Tähän tarvitaan osaamista.

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

OSA 1. SUOMIKO MAAILMAN PUHTAIN MAA?

PUHTAUSALAN MEGATRENDIT

OSA 3. ONKO PUHTAUSALA KILPAILUTTAMASSA ITSENSÄ HENGILTÄ?