BUSINEZZONE SUPPORTING PEOPLE

Siivousvastuu on sana, jonka merkitystä ei ole yleisesti määritelty. Siivousvastuu tarkoittaisi vastuuta omasta siivousalueesta. Se tarkoittaisi esihenkilön vastuuta henkilöstöstä ja asiakkaan tyytyväisyydestä. Siivousvastuu sisältäisi sellaiset menetelmät, työkalut ja koneet, jotka eivät kasvata kemikaali- ja muovijätekuormaa. Siivousvastuu sisältäisi ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin.  Siivousvastuu sanalla on monitasoinen ja laaja merkitys , josta muodostuisi käsite, jolle ei ole aiemmin ollut selkeää yhtä nimeä tai nimittäjää. Vastuullinen kokonaisuus Mielestäni siivousvastuuseen sisältyvät myös sosiaalinen yhteiskuntavastuu, ympäristövastuu ja vastuullinen liiketoiminta. Kyse on laajasta kokonaisuudesta , joka kattaa henkilöstön, asiakkaat, esihenkilöt, yritysjohdon, poliittiset päättäjät, yhteiskunnan eri tasot ja kaikki ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin kannalta tärkeät tekijät. Oletko sinä siivousvastuullinen? Miten sinä henkilökohtaisesti toteutat siivousvastu...

Olemmeko niin tottuneita käyttämään kemikaaleja siivouksessa, että on vaikeaa edes ajatella niiden korvaamista? Mainoslauseet kemikaalien turvallisuudesta ja viherpesu kukoistavat.   Puhumme vihreästä siirtymästä ja hiilijalanjäljen pienentämisestä, mutta silti ostamme ja käytämme valtavia määriä kemikaaleja eri käyttötarkoituksiin. Jokainen kemikaalilitra kasvattaa myös muovijätteen määrää . Osa päätyy vesistöihin, maaperään ja ihmiseen. H aluatko olla oikeasti ympäristöystävällinen? Voit testata omaa ajatusmaailmaasi ja kysyä itseltäsi 2 kysymystä: 1. Olenko valmis ottamaan vapaaehtoisesti kemikaalijäämiä ja mikromuoveja elimistööni? 2. Käyttäisinkö edelleen kemikaaleja, jos ne voitaisiin korvata? Suuri osa ihmistä vastaa molempiin kysymyksiin EN – ja silti käyttää synteettisiä kemikaaleja ja tuottaa muovijätettä edelleen. Jatkokysymys kuuluu, miksi käyttää haitallisia kemikaaleja, kun toimivia vaihtoehtoja on olemassa. Olisiko aika lopettaa viherpesu? Voitko s...

Ennen teollisten kemikaalien ja puhdistusaineiden aikakautta siivouksessa hyödynnettiin luonnonaineita, mekaanista hankausta sekä erilaisia perinteisiä menetelmiä. Pelkkä kuuma vesi oli tärkein puhdistaja. Tekstiilien keittäminen puhdisti ja desinfioi esimerkiksi liinavaatteet. Luonnonrasvoista (esim. talista) ja tuhkalipeästä valmistettu suopa tai saippua oli yleisin pesuaine. Hiekkaa tai hienoa soraa käytettiin lattioiden hankaamiseen ja puhdistamiseen. Tuhkaa (lipeää) käytettiin rasvanirrotukseen ja valkaisuun. Mekaniikka kehittyi ja lattioita kuurattiin juuriharjoilla . Seuraava askel; harjanvarsi , nosti siivouksen lattiatasolta. Kemikaalien käyttö siivouksessa yleistyi toden teolla, kun synteettisiä puhdistusaineita alettiin valmistaa massatuotantona. Paljon on menty eteenpäin. Lattianhoitokoneet (laikkakone) helpottivat vahanpoistossa ja hieman myöhemmin yhdistelmäkoneet otettiin käyttöön. Mikrokuitu valtasi alaa ja syrjäytti froteepyyhkeet ja öljy...

Olen pohtinut asiaa useaan otteeseen, miksi esimerkiksi Ruotsissa on enemmän menestys-tarinoita.  Miksi vienti vetää? miksi Ruotsalaisia tuotteita näkee Euroopan markettien hyllyillä? Oma lukunsa ovat Alankomaat, jossa kulttuuri kannustaa kommunikoimaan, olemaan avoimia. Moni suomalainen onkin ihmetellyt, miksi lähes jokainen tervehtii tuntemattomia. Vastaantulijat jäävät juttelemaan, ovat kiinnostuneita, kysyvät ja vastaavat. Molempien maiden, Ruotsin ja Alankomaiden, liike-elämä menestyy. Ravintoloissa riittää asiakkaita, ilmapiiri on Suomalaista avoimempaa, verkostoituminen on itsestäänselvyys, rohkeus näkyy elämässä. ONKO SUOMALAINEN ARKA? Menet Suomessa hissiin, lähes jokainen katsoo seinille tai kännykkäänsä. Harvoin vaihdetaan terveisiä, saati kuulumisia. Voiko ujoutemme vaikuttaa kansainväliseen menestykseen liike-elämässä, urheilun- ja musiikinkin saralla? Kannammeko painolastia, jota ei tarvitsisi kantaa?  Näemmekö asiat enemmän mahdottomina kuin mahdollisi...

Ensimmäisen kosketukseni ”ammattimaiseen” siivoukseen sain vuonna 1978 Kansallisteatterissa kesätyöntekijänä. Iltasiivousta tein koulun ohella. Aloitin työnjohtajana Suomen Puhdistuspalvelu Oy:ssa, siirryin muutamassa vuodessa palvelun myyntiin. Siivousalan yrittäjyys vuonna 1989 oli luonnollinen jatko. Vuosiin on mahtunut paljon hienoja kokemuksia ja varsinkin oppia; Tulossiivous, Kunnallisen siivoustoimen kehittämisprojekti 90- luvulla, tyytyväisiä asiakkaita, laadunmäärittelyä, Laatutakuu.fi franchising-toimintamalli, kouluttamista, satoja yrittäjiä, tuhansia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, joiden kanssa yhteistyö on ollut huippua. Nyt olen uuden edessä ja moni asia oli opeteltava uudelleen.  Haasteet ja vahvuudet muuttuvat Lähes 45 vuotta sitten haasteet liittyivät liiketoimintaan, kannattavuuteen, asiakastyytyväisyyteen, henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen. Nyt olemme huolissamme myös ympäristön tilasta; ilmaston lämpeneminen, ihmisten ja ympäristön hyvinvoint...

Myyntivalmennus menee yli odotusten. Uudet myyjät ovat innoissaan ja haluavat heti kentälle kauppaa tekemään. ”Saimme hyviä työkaluja myyntiin. Ne auttavat pärjäämään. Pystyn tekemään paljon kauppaa ja tienaamaan”. Kuluu viikko ja kaksi. Epävarmuus kasvaa, into hiipuu, kauppaa on hankala lukita. On vaikea muistaa ja noudattaa ”opittua”. Miksi näin? Innostuksesta ja halusta onnistua kaupat eivät jää kiinni. Kyse on jostakin muusta.  ”Valmennettavia on helppo innostaa, mutta vaikeampi saada oppimaan, soveltamaan ja muistamaan ohjeet käytännössä”. Oletammeko liikaa? Vika ei ole uusissa myyjissä, ei valmentajassakaan, joka tekee parhaansa. Väitän, että syy on oppimisprosessissa. Jotakin tärkeää ei ole huomioitu riittävästi. Useimmat valmennukset sisältävät juuri sitä tietoa, jota tarvitaan. Myynnin askeleet ovat oikeat. Jotakin kuitenkin uupuu, koska teoria ei siirry käytäntöön. Otan urheilusta esimerkin. Opitko pelaamaan tennistä pelkällä kuivaharjoittelulla kuvia ja vi...