BUSINEZZONE SUPPORTING PEOPLE

Edellisessä blogikirjoituksessa kirjoitin tehokkuudesta, sen historiasta ja määritelmästä sekä miksi tehokkuus koetaan jopa kirosanaksi. Työmaailmassa tehokkuus ja suorituskyvyn kasvattaminen saavat välillä negatiivisen merkityksen. Työ on tehtävä lyhemmässä ajassa, on tehtävä enemmän, paikattava sairaslomia, säästettävä – seurauksena lisää kiirettä ja painetta, vaikeus keskittyä omaan tekemiseen ja työhön. Seuraavassa lisää pohdintaa tehokkuudesta.   RATKAISUNA OSAAMINEN Vääränlainen tehokkuusajattelu, jossa kiire ja paine kasvavat, perustuu liian usein siihen, että vaatimusten kasvaessa toimintaa ei muuteta ja kehitetä. Jatketaan samaan malliin pyrkimyksenä ottaa enemmän irti vaikkapa henkilöstön selkänahasta. Edellä mainittu on lyhytnäköistä ja johtaa pitkällä juoksulla tilanteeseen, jossa ei ole voittajia. Ennen " vaatimustason" kasvattamista, panostaisin osaamiseen ja kehittäisin toimintamalleja, joilla on realistista saavuttaa haluttua muutosta. Siirtämä...

Liike-elämässä tehokkuus, tehokkaasti, tehokkaammin sanoja toistetaan lähes kyllästymiseen saakka. Olen huomannut työssäni, että tämä, jos mikä on heikentänyt ja muuttanut kyseisten sanojen merkitystä, jopa asennoitumistamme niihin. ”Olen väsynyt vaatimuksiin olla tehokkaampi ja tuottaa enemmän, varsinkin kun en saa todellista tietoa ja työkaluja, miten voisin olla oikeasti tehokkaampi”. Nykymaailmassa tehokkuutta halutaan lisää lähes kaikessa. On soitettava enemmän, tehtävä lisää tarjouksia, palveltava asiakkaita, kasvatettava liikevaihtoa ja tehtävä parempaa tulosta. Vapaa- ajallakin on suoritettava enemmän. Ovatko vaatimukset aina oikeudenmukaisia ja reilua? Tehokkuus koetaankin nykyisin jopa kirosanaksi, koska odotusten ja vaatimusten toteuttamiseen ei ole todellisia ratkaisuja ja työkaluja tarjolla.   ALKUPERÄ JA MÄÄRITELMÄ Henkilökohtaisesti olen vähentänyt tehokkuus sanan käyttöä. Ja jos käytän sitä, niin kerron aluksi, mitä sana oikeasti tarkoittaa. Sana te...