Puhdistustapahtumassa tarvitaan tehoaineita – ekologista vai ei?

Olen jo pidempään miettinyt erilaisten puhdistuksessa käytettävien menetelmien (ja kemikaalien) ympäristöystävällisyyttä ja vaikutuksia siivoukseen, hygieniaan ja varsinkin laatuun.

Paljon uutta on tullut markkinoille ja ainakin itselläni menee pää sekaisin kaikkien tuotelupausten kanssa. Mikä olisi paras valinta?

Kaikissa on varmasti puolensa, mitään ei kannata tyrmätä heti (hutkia), vaan tutkia ja selvittää ennakkoluulottomasti, oli yleinen mielipide mikä tahansa. 

Tiede kehittyy. Ympäri maapalloa innovoidaan ja löydetään uusia ratkaisuja. Osa tunnetaan jo Suomessa, osaa ei.

Seuraavaan kokosin yleisellä tasolla perustietoa puhdistuksessa tunnetuista ”tehoaineista”. Muitakin ratkaisuja varmastikin löytyy.

Kaikissa on puolensa, mutta joissakin vielä enemmän.

 

KEMIKAALIT

Kemikaalit ovat luonnossa esiintyviä alkuaineita ja niiden kemiallisia yhdisteitä, joita maailma ympärillämme sisältää. Vesi eli vetyoksidi on yleisin puhdas ”kemikaali”, jota käytämme eniten.

Kemian kehittyessä ihminen oppi tekemään keinotekoisia, synteettisiä aineita, jotka eivät ole biologisia, luonnon tuottamia. Kemikaalit (kemikaalinen aine) ovat yleisesti kemian teollisuuden tuottamia tuotteita (valmisteita), jotka ovat kahden tai useamman aineen seoksia.

Kemikaaleja käytetään yleisesti siivouksessa, pintojen desinfioinnissa, pyykin- ja astioiden pesussa. Puhdistustapahtumassa veteen lisätään tehoainetta, kemikaalia, jonka tärkein tehtävä on alentaa VEDEN pintajännitystä, jolloin vesi voi tunkeutua lian ja puhdistettavan pintamateriaalin väliin irrottaen likaa.

Näitä pintajännitystä alentavia kemikaaleja kutsutaan yleisesti kostutinkemikaaleiksi.  Sellaisia ovat esimerkiksi puhdistusainepullon lyhenteet MIT, MTT jne. Useat näistä pintajännityksen alentajista ovat pitkävaikutteisesti antimikrobisia.

Ovatko kemikaalit turvallisia? Riippuuko vastaus siitä, keneltä kysyy?

Kestävämpää ja myrkytöntä ympäristöä edistävä EU:n kemikaalistrategia astui voimaan loppuvuodesta 2020.

Strategian tavoitteena on poistaa asteittain vaaralliset kemikaalit, myrkytön ympäristö sekä entistä korkeampi ihmisten terveyden ja ympäristön suojelun taso. Ylipäätään kaikkia kemikaaleja olisi käytettävä kestävämmin ja turvallisemmin.

Kemikaalien turvallisuudesta en löytänyt tutkimuksia, jotka kertoisivat äärimmäisen pienen, mutta pitkäaikaisen käytön seurauksista. Syyt ja seuraukset näemme vasta pitkän aikavälin jälkeen, jonka vuoksi syy-seuraussuhde ei ole niin todistettavissa kuin vahvan liuoksen avulla olisi. 

On tiedossa, että pinnoille kuivunut puhdistusainejäämä voi hiertyä ja hilseillä ilmaan ja päätyä ihmisen silmän pinnalle, jolloin ne työntävät kyynelnestettä ohuemmaksi alentaen pintajännitystä ja aiheuttaen silmien kuivumista.  Samaa tapahtuu keuhkorakkuloissa, joista aine päätyy verenkiertoon ja suolistoon, ja tuhoaa heikompia mikrobeja.

Kun käyttöturvallisuus varoittaa vahinkojen mahdollisuudesta, aine on virallisesti vaarallinen.

 

PROBIOOTIT

Probiootit ovat ryhmä mikro-organismeja, mikrobeja, jotka toimivat parhaiten yhdessä. Probiootit hajottavat likaa ja rasvaa. Probioottien tavoitteena on peittää puhdistetut pinnat ”hyvillä” mikrobeilla ja viedä haitallisilta bakteerikannoilta elintilaa, jolloin ”huonojen” bakteerien määrä vähenee.

Puhtaana pidetään pintaa, jossa ei ole eläviä tai kuolleita mikrobeja. Pinnalle levitetyt mikrobit jakaantuvat kuitenkin noin 20 minuutin välein ja muodostavat suojakseen biofilmin, joten miten reagoida testeissä löytyviin ”hyviin” mikrobeihin.

Tieteellisesti ajatellen olisi selvitettävä tarkalleen, mikä ”hyvistä” probiooteista/mikrobeista tuhoaa minkäkin bakteerin. Muutoin riskinä saattaa olla, että ”hyvät” mikrobit muuttuvat ravinnoksi ja haitalliset bakteerikannat vahvistuvat entisestään.

OTSONI

Otsoni on luonnossa jatkuvasti muodostuva happiyhdiste, hapen muoto, molekyyli, joka koostuu kolmesta happiatomista ja huolehtii luonnon puhtaudesta.

Otsonia on käytetty 1900-luvun alkupuolelta lähtien desinfiointikemikaalina veden puhdistukseen.

Muita tunnettuja käyttökohteita ovat mm.

• Siivous ja hygienia
• Elintarvikkeiden, ruuan ja pakkausten desinfiointi
• Vedenpuhdistus; vedenpuhdistuslaitokset, uima-altaat ja kylpylät
• Lääkinnälliset tarkoitukset; suun desinfiointi ja haavojen parantaminen hammaslääketieteessä
• Pyykin desinfiointi, sairaaloiden pesulat
• Ilmanraikastimet
• Kasvien kasvuympäristön parantaminen ja kasvinsuojelu

Tärkeää: Otsonointi(laite) ja otsonivesi sekoitetaan usein virheellisesti toisiinsa.

Otsonointi, otsonointilaite, otsonaattori voivat väärinkäytettynä altistaa kohonnoille otsonipitoisuuksille ja aiheuttaa terveyshaittoja. On hyvä tiedostaa, että ainoastaan SUURINA pitoisuuksina hengitettynä, otsoniKAASU on vaarallista!

Otsonoitu vesi, jonka otsonipitoisuus on erittäin vähäinen, tai nano-otsonivesi, jossa otsoni on sitoutunut nano-otsonikupliin, eivät tutkitusti ole terveydelle haitallisia.

OTSONIVESI

Otsonikaasua (O3) muodostuu, kun vedessä olevaan happeen (O2) kohdistetaan sähköä. Otsonikaasun liuetessa veteen syntyy otsonivettä, jonka tehoaineena toimii antimikrobinen otsoni.

Ukkosella ilman happimolekyylit kohtaavat sähköä, jolloin O2- molekyyli purkautuu ja O liittyy O2-molekyyliin ja muodostuu otsonikaasua (O3).

Otsonivesi puhdistaa lian, sekä desinfioi. Sen antimikrobinen teho yltää vain sinne, minne otsonivesi pääsee vaikuttamaan. Käsitys, että otsonivedestä siirtyisi hengitysilmaan haitallisia määriä otsonikaasua ei pidä paikkaansa. Otsoni ei vapaudu vedestä otsonina. Otsoni palautuu tavalliseksi vedeksi ja hapeksi.

Otsoniveden tehoaika on vain noin 20 minuuttia, jonka jälkeen sen teho puhdistustapahtumassa heikkenee nopeasti. Happamassa vedessä tehollinen aika voi olla pidempi.  Myös kaasuna veteen sidottu otsoni puoliintuu hitaammin. Otsonoitu vesi ei ole desinfiointiaine vaan desinfioiva aine.

 

NANO- OTSONIVESI

Nano-otsoonivedessä nanokupliin pakattu/varastoitu otsoni säilyy vedessä huomattavasti liuennutta otsonia pidempään, joten sen desinfioiva puhdistuskyky säilyy useita (4–8 h) tunteja, jopa koko työpäivän.

Tehoaineena olevat miljoonat mikroskooppisen pienet nanokuplat hakeutuvat likapartikkeleita kohti, tunkeutuvat huokosiin, pilkkoen ja irrottaen likaa tehokkaasti, sekä eliminoiden mikrobeja ja biofilmejä. Kuplat toimivat eräänlaisina kuorintarakeina, jotka irrottavat lian työntyen sen alle, eikä pelkästään kuorien sitä kerros kerrokselta.

Nano-otsoni vedestä ei synny haitallisia höyryjä, joten vedessä olevat nanokuplat eivät vaikuta ilman otsonipitoisuuteen. Pinnoille ei jää pesuainejäämiä ja siksi tilojen käyttäjät, siivoushenkilökunta eivät altistu millekään haitallisille kemikaaleille.

Aiempi, Yleinen käsitys on, että otsonia ei pystytä varastoimaan, on todistettu vääräksi.

Otsonoitu vesi toimii omalla tavallaan, ei kuten totutut kemikaalit. Otsonikaasun puoliintumisaika on jopa pari päivää. Otsonoitu vesi on herkkä ja reaktiivinen. Otsonoitu vesi ei ole pitkävaikutteista, joten menetelmässä on huomioitava, ettei tehoaineena käytettyä otsonia pureta vahingossa ennen oikeaa käyttöä. Ominaisuudet on todistettu ja EU suosittelee otsonoidun veden käyttöä mm elintarviketeollisuudelle. 

 

HÖYRY: HÖYRYPESURI

Perinteinen höyrypuhdistus/höyrypesuri; kuuma ja kostea höyry, joka syntyy +/- 120 asteen lämpötilassa, paineen ollessa 1–4 baaria.

Kuuma ja kostea höyry ei tunkeudu pintoihin huokosia myöten, saattaa vahingoittaa pintoja ja aiheuttaa palovammoja.

Lämmityselementin kalkkeutumisen myötä puhdistusteho (lämpö ja paine) heikkenee asteittain. Lämmityselementin vaihtaminen ei ole suurimmissa osassa malleja mahdollista, jolloin pesurin käyttöikä on lyhyt. Perinteiset höyrypesurit eivät tältä osin tue kestävää kehitystä. Puhdistusteho on heikompi kuin alla lyhyesti esitellyn kuivahöyryn.

 

KUIVAHÖYRY

Yli 180 C:n lämpötilassa, 9 baarin jatkuvassa paineessa syntyvä mikrohöyry rikkoo pintajännityksen, tunkeutuu huokosiin, pilkkoo likapartikkelit, nostaa lian mikrokuitupyyhkeeseen. 

Medicleantec -kuivahöyrypesurissa on automaattinen kalkinpoistojärjestelmä.

Kuivahöyrypesurilla pinnat syväpuhdistuvat huokosia myöten ilman kemikaaleja, pelkällä hanavedellä. Likaa ei liikuteta pinnoilla, vaan poistetaan. Pinnat pysyvät pidempään puhtaina. Työn jaksotus mahdollista. Suursiivoustarve vähenee.

• Turvallinen ihmisille ja pinnoille
• Vähemmän kemikaalijäämiä
• Vähemmän työvaiheita ja käsityötä – ergonominen
• Parempi laatu, nopeammin ja tehokkaammin

ONKO UUSI KOKEILEMISEN ARVOISTA?

Ammattilaisillakin on vaikea valita parhaat ja turvallisimmat ”tehoaineet” ja menetelmät, koska puolueetonta ja kokemusperäistä, Suomessa tutkittua tietoa, ei ole välttämättä riittävästi saatavilla.

Älä kuitenkaan anna puolueellisten väittämien vaikuttaa likaa omiin ajatuksiisi. Tosiasia on, että muuallakin osataan. Euroopassa Green Cleaning -osaaminen on huippuluokkaa.

Suosittelen suhtautumaan avoimesti ja selvittämään, mitä maailmalla tapahtuu, jotta uudet ja laadukkaat ”tehoaineet” ja menetelmät eivät menisi sivu suun.

Herätänkin kysymyksen, kulkeeko Suomi jälkijunassa, haluammeko pitää kiinni vanhasta ja kyseenalaistaa uutta – vai olemmeko kehityksen eturintamassa tutustumassa ja testaamassa avoimin mielin?  

Niin tai näin – maailma muuttuu joka tapauksessa!

-----

Tietoa kirjoittajasta:

Jari Taimela on toiminut puhdistusalalla vuodesta 1989 kehittäen laatu- ja johtamisjärjestelmiä, asiakaspalvelukonsepteja ja franchising-toimintamalleja, valmentanut ja kouluttanut niin palveluliikkeitä kuin kuntien ja kaupunkien organisaatioita. 

Vuoden 2023 alusta alkoi yhteistyö SSTL Puhtausala ry:n  kanssa - verkkovalmennukset Johdon ja esihenkilöiden valmennukset | SSTL Puhtausala ry  

Valmennusten lisäksi Jari on mukana kehittämässä ainutlaatuista ympäristöystävällistä kemikaalitonta puhdistusmenetelmää. 

Lisätietoa: +358 500 609 324 /jari.taimela@ltyoy.com