TAITAJA 2026 INSPIROI OSAAMISTA

-


Olin mukana Keudan (21.1.2026) järjestämässä puhtausalan yritysten verkostoitumistilaisuudessa, jossa aiheena oli erittäin tärkeä – Miten puhtausalan osaaminen ja uudet koulutuspolut voivat tukea yrityksesi kasvua vuonna 2026? Mitä mahdollisuuksia Taitaja2026-kilpailut ja alan kehitys tuovat yrityksellesi?

Alustukset, uratarinat ja keskustelu osaamistarpeista ohjasivat ajatuksemme ideoimaan ja keskustelemaan puhtausalan kehittämisestä. 

Perusosaaminen, digiosaaminen ja robotiikka korostuivat hienosti vastauksissa.

Ryhmässämme kävimme hyvää keskustelua Marjatta Lausjärvi (Puhtaustieto) ja Juha Salin (Rekola) kanssa.

Ilman muutosta ei mikään muutu

Itselleni ajatukset ”työkalujen” vaikutuksesta prosesseihin ja muutoksen johtaminen resonoivat melkoisesti.

Puhtausalan kehitystä tulisi tarkastella uusien ratkaisujen kautta. Mikä on niiden vaikutus prosesseihin? Esimerkiksi, miten uusi siivousväline vaikuttaa kokonaisprosessiin? Keveneekö, nopeutuuko, ergonomia, laatu?

Totesimme, että muutokseen tarvitaan yritystason päätöstä, esimerkkiä ja erinomaista johtamista. Henkilöstöä ei voi jättää ”yksin” selviytymään, kun uutta harkitaan ja otetaan käyttöön.

Ilman taitavia tekijöitä poljemme paikallaan

Oli hienoa kuunnella uratarinaa, joka varmasti rohkaisi meitä kuulijoita näkemään ja kokemaan, että puhtausalassa on imua ja voimaa.

Tästä on myös hyvä esimerkki ammatillisen koulutuksen suurtapahtuma #Taitaja2026 , joka kokoaa yhteen Suomen parhaat nuoret taitajat Tuusulan urheilukeskukseen 18.–21.5.2026.

Yrityksellemme tärkeä #TulevaisuudenOsaaja ja #PuhdasTulevaisuus yhteistyökumppanuus mahdollistaa uuden oppimista ja osaamista. #Taitaja2026 synnyttää menestystarinoita! 

KIITOS KEUDA

www.cleanfuture.fi | info@cleanfuture.fi

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Pitäisikö nuorten vaikuttaa enemmän ja saada äänensä kuuluville?

-
Kuva
  " Olen edustanut puhtauspalvelualaa jo pitkään ja nähnyt, että me samat vanhat kasvot olemme vuodesta vuoteen kehittämässä ja tekemässä ratkaisuja”. Itse koen olevani onnellisessa tilanteessa, koska yrityksemme uusien osakkaiden ja vastuuhenkilöiden keski-ikä, minut pois lukien, on noin 33 vuotta. Jos mietin puhtausalaa yleisesti ja sen yritysten ikärakenne tta, niin päättäjien keski-ikä on melko korkea. Miksi näin? Olisiko meillä konkareilla peiliin katsomisen paikka? Pitäisikö tehdä nuorennusleikkaus , jotta alan imago kehittyisi. Saisimme uusia ideoita, näkökulmia ja osaamista, into akin. Tarvitsemme  uutta verta, joka näkee haasteiden ja ongelmien sijaan mahdollisuuksia. On löydettävä uusia hienoja esimerkkejä ja ainutlaatuista osaamista? Asenne ratkaisee Suurimmat haasteet ja esteet ovat mielestäni päämme sisällä. ”Minä tiedän jo kaiken, näin se on aina tehty. Antaa niiden puhua, mutta minä päätän. Haluan olla vielä seuraavat 10 vuotta se, joka päättää. N...
Lue lisää

Myyjän myyntipelko vai asiakkaan ostopelko?

-
Kuva
Pelko on tunnetila, jonka vie mukanaan. Pelokas ihminen pakenee joko tiedostaen tai tiedostamattaan.    Pakeneminen tilanteesta on usein erittäin hyvin perusteltua ja syyt kuulostavat niin järkeviltä, että emme itsekään huomaa, saati ymmärrä, miksi kieltäydymme jostakin hyödyllisestä ja kannattavasta. ”Muistan lukeneeni aikoinaan tieteellisen artikkelin, jossa analysoitiin pelkoa. Kysyttiin, mitä ihmiset pelkäävät eniten. Moni ehdotti torikammoa tai ahtaan paikan pelkoa. Oikea vastaus oli kuitenkin yksinkertainen – ihminen pelkää eniten toista ihmistä”. Pelko on tunne , jota henkilö ei itse täysin kontrolloi. Hän ei katso asiaa ulkopuolelta, vaan on sisällä pelossa. Läheskään aina emme tiedosta pelkäävämme. Tällöin pelko vie ja ihminen seuraa. Ostopelko Pelko on tunnetila , jossa olosuhteeseen ja tilanteeseen liittyvät ”voimat” alkavat ohjaamaan henkilön toimintaa ”reaktiivisesti”. Ostaja asiakas saattaa turhautua, ärsyyntyä, hermostua, vetäytyä, vältellä, stressaa...
Lue lisää

YRITYSKULTTUURI

-
Kuva
Olen nähnyt omakohtaisesti yrityskulttuurin merkityksen, etsinyt syitä hyvään ja huonoon kulttuuriin.  Nuorena ja kokemattomana kuvittelin kulttuurierojen johtuvan ulkoisista tekijöistä, kuten markkinatilanteesta, henkilöstöstä, asiakkaista, kovasta hintakilpailusta.    Suljinko silmäni totuudelta? KYLLÄ - En katsonut peiliin ja hyväksynyt tosiasioita.   KENEN VASTUULLA Emme voi mennä pelkästään sen taakse, että johto ja esihenkilöt ovat yrityksessä niitä, joiden ansiosta yrityskulttuuri on hyvä tai huono. Totta on, että yrityskulttuurin luominen ja suunnittelu alkavat yrittäjästä ja/tai ylimmästä johdosta. Totta on myös, että hyvää kulttuuria ei synny ilman henkilöstöä. Tästä syystä korostankin jokaisen ihmisen, tekijän, esihenkilön, yrittäjän merkitystä tärkeimpänä yksittäisenä tekijänä. ”Haastateltuani satoja yrittäjiä ja johtajia, huomasin harvan kehittävän tietoisesti yrityksensä kulttuuria. Se vaan tapahtui vahingossa”.   MEISTÄ JOKAINEN ...
Lue lisää