Miksi muovijäteongelmaa ei saada ratkaistua?

-

Maailma tuottaa satoja miljoonia tonneja muovia vuosittain. 

TV:ssä näet dokumenttiohjelmia jätevuorista, sosiaalisessa mediassa videoita ja kuvia muovi ym. jätteestä kauniilla rannoilla ja haitoista eläimistölle. Poliitikot tuovat esille huolensa paneelikeskusteluissa.

”Meillä Suomessa asiat ovat paremmin. Maapallo on kuitenkin suuri ja me hyvin pieni osa kokonaisuutta”.

Epäilyttävä totuus

Voisi ajatella, että muovin talteen keräys ja kierrätys ratkaisevat ongelman.

Oletko ajatellut, että

  • Muovijätettä on hajallaan sadoissamiljoonissa kodeissa ja yrityksissä ympäri maailmaa. Monissa maissa puuttuu keräykseen tarvittava tehokas infrastruktuuri.
  • EPR-järjestelmät, keräysstandardit ja kuljetussäännöt vaihtelevat suuresti maittain. Toimivan toimitusketjun rakentaminen tähän kokonaisuuteen on valtavan kallista.
  • Tuotesuunnittelu ei huomioi jätteenkeräyksestä aiheutuvia kustannuksia. Muovipusseja, pillejä, korvapuikkoja, muovipulloja, pakkausmateriaaleja, rakennustarvikkeita, tarroja kertyy luontoon.
  • Muovijätettä ei synny siellä, missä se pystyttäisiin tehokkaasti käsittelemään ja kierrättämään. 
  • Monilla alueilla jätteen kuljettaminen käsittelyyn yksinkertaisesti ylittää markkina-arvon.
  • Poliittiset päätökset vaihtelevat maittaan. Planeettamme on iso pelikenttä, jossa ei ole yhtenäistä käytäntöä liittyen jätteenkäsittelyyn.

Hoidammeko vain oireita?

Muovin tuotantoa säätelevät muovinkeräyksen ja kierrätyksen hinta suhteessa uuden muovin tuotantohintaan.

”Jos keräys ja kierrätys tulevat kalliimmaksi kuin uuden muovin tekeminen, niin herää kysymys, tehdäänkö mieluummin uutta muovia”.  

Monilla kierrätysyrityksillä olisi enemmänkin kapasiteettia, mutta ne eivät saa riittävästi käsiteltävää ”raaka-ainetta”.  

Onko kyse vain kierrätyksestä?

Muovijätteen kerääminen maailmanlaajuisesti vaatisi massiivista infrastruktuuria, jolle pitäisi löytyä yhteinen tahtotila ja rahoitus. Lajittelun kustannukset eivät saisi siirtyä pelkästään kierrättäjän vastuulle ja maksettavaksi.

Kannustimet ja vastuut on yhdenmukaistettava koko arvoketjussa, petrokemian tuottajista pakkaussuunnittelijoihin ja kuluttajiin. Mikäli näin ei tapahdu? Hoidammeko edelleen oireita sairauden sijaan.

Muovin runsaus ja kierrätyksen niukkuus elävät rinnakkain. Planeetta maksaa kovaa hintaa.

Mikä on mielestäsi suurin yksittäinen ratkaisu? Miten sinä muuttaisit käytäntöjä?

www.cleanfuture.fi | info@cleanfuture.fi

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

45 vuotta siivousalalla on lyhyt aika.

-
Kuva
Ensimmäisen kosketukseni ”ammattimaiseen” siivoukseen sain vuonna 1978 Kansallisteatterissa kesätyöntekijänä. Iltasiivousta tein koulun ohella. Aloitin työnjohtajana Suomen Puhdistuspalvelu Oy:ssa, siirryin muutamassa vuodessa palvelun myyntiin. Siivousalan yrittäjyys vuonna 1989 oli luonnollinen jatko. Vuosiin on mahtunut paljon hienoja kokemuksia ja varsinkin oppia; Tulossiivous, Kunnallisen siivoustoimen kehittämisprojekti 90- luvulla, tyytyväisiä asiakkaita, laadunmäärittelyä, Laatutakuu.fi franchising-toimintamalli, kouluttamista, satoja yrittäjiä, tuhansia asiakkaita ja yhteistyökumppaneita, joiden kanssa yhteistyö on ollut huippua. Nyt olen uuden edessä ja moni asia oli opeteltava uudelleen.  Haasteet ja vahvuudet muuttuvat Lähes 45 vuotta sitten haasteet liittyivät liiketoimintaan, kannattavuuteen, asiakastyytyväisyyteen, henkilöstön osaamiseen ja saatavuuteen. Nyt olemme huolissamme myös ympäristön tilasta; ilmaston lämpeneminen, ihmisten ja ympäristön hyvinvoint...
Lue lisää

Pitäisikö nuorten vaikuttaa enemmän ja saada äänensä kuuluville?

-
Kuva
  " Olen edustanut puhtauspalvelualaa jo pitkään ja nähnyt, että me samat vanhat kasvot olemme vuodesta vuoteen kehittämässä ja tekemässä ratkaisuja”. Itse koen olevani onnellisessa tilanteessa, koska yrityksemme uusien osakkaiden ja vastuuhenkilöiden keski-ikä, minut pois lukien, on noin 33 vuotta. Jos mietin puhtausalaa yleisesti ja sen yritysten ikärakenne tta, niin päättäjien keski-ikä on melko korkea. Miksi näin? Olisiko meillä konkareilla peiliin katsomisen paikka? Pitäisikö tehdä nuorennusleikkaus , jotta alan imago kehittyisi. Saisimme uusia ideoita, näkökulmia ja osaamista, into akin. Tarvitsemme  uutta verta, joka näkee haasteiden ja ongelmien sijaan mahdollisuuksia. On löydettävä uusia hienoja esimerkkejä ja ainutlaatuista osaamista? Asenne ratkaisee Suurimmat haasteet ja esteet ovat mielestäni päämme sisällä. ”Minä tiedän jo kaiken, näin se on aina tehty. Antaa niiden puhua, mutta minä päätän. Haluan olla vielä seuraavat 10 vuotta se, joka päättää. N...
Lue lisää

Myyjän myyntipelko vai asiakkaan ostopelko?

-
Kuva
Pelko on tunnetila, jonka vie mukanaan. Pelokas ihminen pakenee joko tiedostaen tai tiedostamattaan.    Pakeneminen tilanteesta on usein erittäin hyvin perusteltua ja syyt kuulostavat niin järkeviltä, että emme itsekään huomaa, saati ymmärrä, miksi kieltäydymme jostakin hyödyllisestä ja kannattavasta. ”Muistan lukeneeni aikoinaan tieteellisen artikkelin, jossa analysoitiin pelkoa. Kysyttiin, mitä ihmiset pelkäävät eniten. Moni ehdotti torikammoa tai ahtaan paikan pelkoa. Oikea vastaus oli kuitenkin yksinkertainen – ihminen pelkää eniten toista ihmistä”. Pelko on tunne , jota henkilö ei itse täysin kontrolloi. Hän ei katso asiaa ulkopuolelta, vaan on sisällä pelossa. Läheskään aina emme tiedosta pelkäävämme. Tällöin pelko vie ja ihminen seuraa. Ostopelko Pelko on tunnetila , jossa olosuhteeseen ja tilanteeseen liittyvät ”voimat” alkavat ohjaamaan henkilön toimintaa ”reaktiivisesti”. Ostaja asiakas saattaa turhautua, ärsyyntyä, hermostua, vetäytyä, vältellä, stressaa...
Lue lisää