Haastatko koko puhtausalan tavan puhua kustannuksista?

Tiedätkö oikeasti, mitä siivous maksaa?

Todennäköisesti et.

Tiedät ehkä siivoojan tuntihinnan.
Tiedät kemikaalien hinnan.
Tiedät koneiden leasingmaksut.

Mutta tiedätkö, mitä puhtauden tuottaminen kokonaisuudessaan maksaa?

Siinä on iso ero.

Puhtausalalla puhutaan paljon hinnasta. Kilpailutetaan työtunteja, kemikaaleja, koneita ja välineitä. Etsitään halvempaa tuotetta, tehokkaampaa konetta ja minuuttisäästöjä.

Samaan aikaan merkittävä osa kustannuksista voi syntyä aivan muualla.

• Työntekijä siirtyy kohteesta toiseen.
• Työ tehdään kahdesti, koska se ei tullut ensimmäisellä kerralla kuntoon.
• Väärä menetelmä ei puhdista pintaa, joka likaantuu nopeasti uudelleen.
• Kone seisoo varastossa.
• Kemikaalia annostellaan liikaa.
• Työntekijää ei ole koulutettu käyttämään hankittua teknologiaa.
• Esihenkilö selvittää reklamaatiota.
• Työntekijä palaa kohteeseen korjaamaan virheen.

Kuka laskee näiden hinnan?

Me aloimme laskea.

Entä jos siivouksen suurin säästö ei löydykään siivoojan työstä?

Tämä kysymys on mielestäni koko puhtausalan kannalta kiinnostava.

Olemmeko yrittäneet liian pitkään tehostaa ihmistä, vaikka meidän pitäisi tehostaa järjestelmää hänen ympärillään?

Jos työntekijälle annetaan väärä menetelmä, huonosti suunniteltu työpäivä, pitkät siirtymät, puutteellinen perehdytys ja tehottomat työvälineet, kuinka paljon hänen pitäisi vielä kiirehtiä?

Tämän vuoksi olemme kehittäneet PuhdasTulevaisuus™ TCO-laskurin https://cleanfuturetco.fi/.

Se ei ole säästölaskuri.

Sen tarkoituksena ei ole kertoa, kuinka monta minuuttia siivoojan työstä voidaan jälleen leikata pois.

Päinvastoin. Sen tarkoituksena on tehdä näkyväksi, mihin aika, raha ja resurssit todella kuluvat.

Laskemme näkyvän. Mutta haluamme löytää näkymättömän.

TCO-laskurissa tarkastellaan luonnollisesti työvoimaa, kemikaaleja, vettä, energiaa, koneita, välineitä ja kuljetuksia.

Mutta se on vasta ensimmäinen kerros.

Seuraavaksi kysytään:

Miten työ on organisoitu?

Miten henkilöstö liikkuu kohteiden välillä?
Kuinka paljon työajasta käytetään varsinaiseen siivoukseen?
Kuinka paljon siirtymiseen, valmisteluun ja odottamiseen?
Kuinka paljon tehdään uusintatyötä?
Kuinka usein työ tulee kerralla kuntoon?
Ovatko koneet oikeasti käytössä vai seisovatko ne varastossa?

Ja sitten päästään vielä vaikeampiin kysymyksiin.

Osaammeko tehdä sen, mitä olemme päättäneet tehdä?

Onko henkilöstö koulutettu?
Onko perehdytys riittävä?
Käytetäänkö oikeaa menetelmää oikeassa paikassa?
Toimiiko toiminnanohjaus?
Kulkeeko tieto?
Onko oikea määrä osaavia ihmisiä oikeassa paikassa oikeaan aikaan?

Tässä vaiheessa TCO ei enää ole pelkkää eurojen laskemista.

Se alkaa kuvata koko puhtauden tuotantokykyä.

Halpa voi olla kallis. Kallis voi olla halpa.

5 000 euroa maksava kone voi olla kallis, jos se seisoo varastossa.

20 000 euroa maksava ratkaisu voi olla halpa, jos se poistaa vuosittain 15 000 euroa turhaa työtä.

Halpa kemikaali voi olla kallis, jos sen seurauksena tarvitaan enemmän työvaiheita.

Koulutus maksaa.
Mutta myös osaamattomuus maksaa.

Toiminnanohjausjärjestelmä maksaa.
Mutta myös huono toiminnanohjaus maksaa.

Laadunvalvonta maksaa.
Mutta myös huono laatu maksaa.

Rekrytointi maksaa.
Mutta myös väärä rekrytointi maksaa.

TCO:ssa kysymys ei siis ole:

“Paljonko tämä maksaa?”

Vaan:

“Mitä tällä kustannuksella saadaan aikaan?”

Ja tässä tulee mielestäni puhtausalan seuraava iso kysymys.

Olemmeko mitanneet liian pitkään tekemistä lopputuloksen sijasta?

Tunnit.
Neliöt.
Kemikaalit.
Koneet.
Käyntikerrat.

Ne kaikki ovat tärkeitä.

Mutta asiakas ei lopulta osta tuntia, kemikaalia tai yhdistelmäkonetta.

Asiakas ostaa lopputuloksen: puhtauden.

Siksi TCO-laskurimme seuraava kehitysvaihe menee vielä pidemmälle.

Haluamme yhdistää samaan tarkasteluun:

kustannuksen, investoinnin takaisinmaksuajan, CO₂-vaikutuksen, tuottavuuden, laadun ja säästöpotentiaalin.

Ei niin, että halvin voittaa.

Vaan niin, että voidaan kysyä:

Millä toimintamallilla saavutetaan haluttu puhtaustaso kokonaisuutena järkevimmällä tavalla?

Tässä on myös asia, josta haluaisin haastaa koko puhtausalan keskustelemaan.

TCO-laskurimme ei ole valmis.

Eikä sen pidäkään olla.

Rakennamme parhaillaan mallia, jolla puhtauden tuottamista voidaan tarkastella aivan uudella tavalla.

Haluamme tehdä näkyväksi asioita, jotka jäävät tavallisessa kustannusvertailussa piiloon.

Ja siksi kysyn sinulta:

Mikä on puhtausalan suurin kustannus, jota emme tällä hetkellä osaa laskea?

Onko se:

• turha työ?
• huono organisointi?
• osaamisvaje?
• siirtymät?
• väärät menetelmät?
• uusintatyö?
• henkilöstön vaihtuvuus?
• huono laatu?
• vai jokin aivan muu?

Kerro kommentteihin.

Otamme ehdotuksia vastaan ja parhaat huomioimme TCO-laskurin kehitystyössä.