BUSINEZZONE SUPPORTING PEOPLE

Urheilijalle oman tuloskunnon kehittäminen ja tulosten parantaminen ovat päivittäistä rutiinia – ainakin niille, jotka tähtäävät korkeammalle ja menestyvät. Jokainen urheilija tietää, että parempia tuloksia ei saavuta ilman, että nostaa harjoitusmääriä ja tekee viisaasti rankempia harjoituksia.  Mikäli ei ylitä askel askeleelta itseään ja kasvata ”kipukynnystä”, niin kehitystä ei tapahdu. Omalla mieltymisalueella viihtyminen tarkoittaa paikallaan pysymistä ja ehkäpä taantumista. Työmaailmassa tason nosto tarkoittaa useasti työtuntien ja työmäärän kasvattamista – enää ei riitä 8 tunnin työpäivä, vaan tarvitaan 10–11 tuntia, lauantaitkin otetaan käyttöön. Tuloksena työteho hiipuu ja tuntuu, että on jatkuva kiire ja hämmennys. Tämä ei ole oikeanlaista tason nostamista. KIIREELLÄ TULOKSIA Kiireen tunne vaikuttaa toimintaan ja tekemiseen. Teemme enemmän virheitä, emme huomaa mitä ympärillämme tapahtuu, kiinnitämme huomiota turhiin asioihin, teemme turhaa työtä, työt kasaantuvat ja ju

Digitalisaatio ( tietotekniikkaa hyödynnetään yhä enemmän arkielämässä ) etenee ja muuttaa rakenteita. Osa työpaikoista, tietyillä toimialoilla, saattavat jopa poistua. Toisaalta on olemassa aloja, joissa tarvitaan edelleen henkilökohtaista panosta, fyysistä läsnäoloa. Mutta pysymmekö muutoksen perässä ja osaammeko hyödyntää uutta teknologiaa? Pärjäämmekö enää jatkossa perinteisellä suusta suuhun menetelmällä vai pitäisikö käytössämme olla järjestelmiä, jotka automatisoivat, ohjaavat ja tallentavat? Palvelualoilla meitä ihmisiä onneksi tarvitaan, mutta työkalut eli järjestelmät ottavat enemmän valtaa ja ryhtyvät ohjaamaan toimintaamme. Toiminnanohjaus, asiakashallinnan järjestelmät, markkinointi ja myyntisovellukset saattavat olla hyvinkin välttämättömiä menestystekijöitä jo huomenna – ellei tänään. Kommunikaation ja yhteydenpidon tarve jatkuvat, mutta tavat muuttuvat ja automatisoituvat. EMME SAA UNOHTAA IHMISTÄ Työmaailmassa asiakkaiden odotukset laadun ja palvelun suhteen

Tämä on kysymys, jota joudumme usein miettimään. Tarvitsemmeko aikaa tehdäksemme rahaa vai rahaa tehdäksemme aikaa? ”Kumpi oli ensin – muna vai kana?” Aika on hyvinkin mielenkiintoinen määre, joka säätelee elämää ja työtämme. Saatamme kokea itsemme kiireisiksi ja tavallaan sokeudumme siihen, mitä ympärillämme tapahtuu. Menemmekö eteenpäin laput silmillä, ” luja tahto vie läpi, vaikka läpi harmaan kiven” –tyylisesti? Kysymys kuuluukin: etsimmekö ratkaisua samasta boksista – emmekä katso sen ulkopuolelle.  Olemmeko turtuneet tilanteeseen ja tavallaan sokeutuneet. ONKO OLTAVA AIKAA TEHDÄKSEEN RAHAA? Lähes kaikessa liiketoiminnassa aika vapauttaa energiaa ajatteluun, suunnitteluun ja tekemiseen. Vain harvoin, jos koskaan, liiketoiminta on sen kaltaista, että se vain etenee itsekseen. Tärkein aikaan liittyvä kysymys mielestäni onkin, miten pääsen ulos oravanpyörästä, jotta pystyn vapauttamaan omaa aikaani. Oma vastaukseni otsikon kysymykseen - Onko oltava aikaa tehdäkseen raha