OSA 3. ONKO PUHTAUSALA KILPAILUTTAMASSA ITSENSÄ HENGILTÄ?

Työajan mitoituksesta ja työajan riittämättömyydestä onkin helppo siirtyä alan hintatasoon, josta on puhuttu niin pitkään, kun olen alalla toiminut.

Ihmettelenkin, miten voimme edes haaveilla olevamme maailman puhtain maa, kun ongelmina ovat valtava henkilöstöpula ja vaihtuvuus, palkkataso ei päätä huimaa, asiakkaat tottuneet halvan hinnan politiikkaan. Ei kuulosta kovin onnelliselta!

Kysyisinkin, onko nykyisillä resursseilla edes mahdollista haaveilla asemasta maailman johtavana puhtausalan maana, onnellisuudesta puhumattakaan. Miten laadukasta hygienia- ja puhtauspalvelua voi ylipäätään tuottaa näin haastavassa toimintaympäristössä?

Voiko alihinnoittelulla menestyä?

Kahdeksan tunnin työtä ei pysty tekemään viidessä tunnissa kovinkaan kauan – ainakaan laadukkaasti. Henkilöstö ei yksikertaisesti jaksa. Laskutuksen on katettava kulut, voittoakin on jäätävä, jos aikoo jatkaa yritystoimintaa. 

Kuluja voi toki vähentää, mutta jossakin vaiheessa tulee raja vastaan. Gourmet-kokkia ei pysty korvaamaan pikaruokalan kokemuksella. Kuten huomaat, raha ratkaisee.

Puhumme myös paljon siivousalan maineesta ja palkkatasosta. Mietimme, miten kasvatamme imua ja kiinnostusta alaa kohtaan tai mistä uutta henkilöstöä. 

Muista, että onnellinen ihminen tekee työnsä paremmin!

 

Palvelun arvo ja asiakastyytyväisyys

Olemmeko unohtaneet jotakin oleellista? Voisiko vastaus olla aivan silmiemme edessä?

Asiakkaiden aiemmat kokemukset vaikuttavat siivousalan yleiseen hintatasoon. Miksi maksaisin enemmän, kun korkeampi palvelumaksukaan ei ole taannut tyytyväisyyttä?

On siis mentävä ongelman alkulähteelle ja mietittävä, miten tehdä siivouspalvelusta niin arvokasta, että asiakas maksaa mielellään korkeampaa hintaa. Todellinen haaste ei ole siis hinta, vaan laatu.

Kaikki on onneksi mahdollista. Palvelun arvoon voidaan vaikuttaa. Suunta on käännettävissä. Asiakkaiden käsityksiä voidaan muuttaa ja luottamus palauttaa. Tämä vaatii kuitenkin enemmän tekoja kuin puheita.

 

Voittaako halvin hinta?

Siivouspalvelun hinnasta tinkiminen vaikuttaa työntekijän työaikaan ja motivaatioon ja siten siivouksen laatuun sekä suoraan asiakastyytyväisyyteen. Vähemmän työaikaa tarkoittaa aina, että tingimme laadusta. Tätäkö haluamme?

Olen miettinyt, kuka on voittaja – ostaja vai palveluntuottaja. Kilpailutuksen kierre jatkuu, ja kärsijöinä ovat henkilöstö ja asiakkaat – sekä yritystoiminnan jatkuvuus.

Meidän jokaisen, niin asiakkaan kuin palvelua tuottavan yrityksen, on kannettava vastuunsa. Palveluyrityksiä ei saa kilpailuttaa hengiltä, eikä asiakkaalle voi tuottaa heikkolaatuista siivouspalvelua.

Kysynkin pitäisikö alamme vakiintuneita käytäntöjä muuttaa? Onko siivousalan toimijoiden aika olla suostumatta halvin hinta voittaa politiikkaan?

Seuraavassa blogikirjoituksessa aiheena Digitaalisuus, robotiikka ja tekoäly. 

Puhtausalan NYT SAA SANOA Talk Show. Kuulet vierailtani suoraa puhetta, mielipiteitä, rakentavia näkemyksiä ja ratkaisuja puhtausalan haasteisiin.

Linkit sarjan aiempiin blogikirjoituksiin:

Osa 1. Suomiko maailman puhtain maa?

Osa 2. Onko pinttynyt lika vallannut kiinteistömme?

-----

Tietoa kirjoittajasta:

Jari Taimela on toiminut puhdistusalalla vuodesta 1989 kehittäen laatu- ja johtamisjärjestelmiä, asiakaspalvelukonsepteja ja franchising-toimintamalleja, valmentanut ja kouluttanut niin palveluliikkeitä kuin kuntien ja kaupunkien organisaatioita. 

Vuoden 2023 alusta alkoi yhteistyö SSTL Puhtausala ry:n  kanssa - verkkovalmennukset Johdon ja esihenkilöiden valmennukset | SSTL Puhtausala ry  

Valmennusten lisäksi Jari on mukana kehittämässä ainutlaatuista ympäristöystävällistä kemikaalitonta puhdistusmenetelmää. 

Lisätietoa: +358 500 609 324 /jari.taimela@ltyoy.com