BUSINEZZONE SUPPORTING PEOPLE

Tässä kirjoituksessa pohdin tiedon merkitystä taitoon ja osaamiseen. Olen kuullut useaan kertaan sanottavan, että EI meidän henkilöstömme tarvitse koulutusta ja lisää tietoa – meillä on jo kaikki tarvittava osaaminen, teemme työmme ihan hyvin. Koulutus vie myös turhaan aikaa, eikä kukaan kuitenkaan halua niihin tilaisuuksiin vapaaehtoisesti osallistua. Yllä olevaa näkemystä tulee kunnioittaa. Koulutus nimittäin koetaan useasti turhaksi. Ehkäpä useilla meistä on ikäviä muistoja lapsuudesta, kun koulun penkillä istuimme lähes pakolla ja yritimme saada aikaa kulumaan. Näen päivittäin työssäni yrittäjiä ja heidän henkilöstöään. Kun keskustelemme oppimisesta ja osaamisesta, niin nuo muistot korostuvat lisättynä sanalla kiire, jolla lähes automaattisesti perustellaan, miksi meillä ei henkilöstöä kouluteta ja valmenneta. Kyse voi olla myös organisoinnista. Kuka tekee työt, kun ollaan koulutuksessa. PITÄÄKÖ OPPIA JOTAIN UUTTA? Yrittäjä ja henkilöstö osaavat varmasti oman työnsä. Tosi...

  Tässä blogikirjoituksessa pohdin uupumusta. Painotan, että kyse on omista ajatuksistani, jotka eivät perustu  mihinkään tieteelliseen näyttöön. Hyvinvointia vai pahoinvointia työyhteisössä?  Tuohon kysymykseen törmään usein keskustelupalstoilla, lehtien sivuilla ja TV:ssä. Itse olen pohtinut asiaa ja päätynyt siihen, että kyse on enemmänkin kokonaisuudesta kuin yhdestä yksittäisestä asiasta.   Työ, ura, koulutus, perhe, henkilökohtainen elämä luovat asetelman, joka vaikuttaa meidän jokaisen omaan henkiseen hyvinvointiimme tai pahoinvointiimme. Se miten elät elämääsi, millaisessa ympäristössä olet, millaisten ihmisten kanssa vietät aikaasi luovat pohjan ja maaperän, josta kumpuaa negatiivista tai positiivista. Ja kun negatiivinen ottaa vallan, niin alaspäin menevää kierrettä on vaikea pysäyttää – ihminen uupuu. Moni ihminen taistelee sitkeästi ja jaksaa päivän kerrallaan. Mutta jossakin vaiheessa uupumus ja pahoinvointi lähtevät liikkeelle. Uskoisin, että ...

Nyt on aika laittaa hienot teoriat ja kaunopuheet syrjään – ajatella miten asiat kentällä ja ruohonjuuritasolla hoidetaan. Keskusteli ystäväni kanssa, joka on Itä-Helsingin lähiöistä lähtöisin ja kasvanut melko erilaisessa maailmassa kuin perinteiset yrittäjät. Hän esitti kysymyksen, joka sai minut miettimään! Miten kerron yrittäjyydestä "Jakomäen ja Kontulan" kasvateille, jotka ovat todellisia tekijöitä, eivätkä pelkästään yritä, vaan ovat siis tottuneet tekemään? Voinko käyttää hienoja DIGI Training perehdytyspaketteja ja hyvin suunniteltuja koulutusmateriaaleja? Ovatko tehokkaat toiminnanohjausjärjestelmät uskottavia? Jaksaako kukaan heistä istua tunteja perehdytyskoulutuksessa ja kuunnella esimerkkejä yrittämisen haasteista? Minähän puhun ihmisille, jotka ovat tulleet tekemään oikeaa duunia! Miksi heidän pitäisi kuunnella jonkun kravattikaulan teorioita ja kaunopuheita! MITÄ ME VOIMME OPPIA TODELLISILTA TEKIJÖILTÄ? No ei hätää, olen itsekin tehnyt vuosikaudet...

Itse määrittelisin laadun seuraavasti: ”Jonkin tuotteen tai palvelun standardi, taso, arvo, ominaisuus mitattuna ja verrattuna muihin vastaavanlaisiin asioihin”. Toisin sanoen palvelulle tai tuotteelle on annettu tietty vakiointi – standardi, johon vertaamme muita vastaavia tuotteita tai palvelun lopputulosta.   Hyvä esimerkki on kello, jonka sekunnin, minuutin ja tunnin tulee noudattaa täysin yleisesti vakioidun ajan määreitä. Kello, joka noudattaa standardeja – ei edistä tai jätätä – noudattaa kyseiselle tuotteelle – kellolle/ajalle – määriteltyä laatua. Jokaiselle tuotteelle ja palvelulle voidaan siis vakioida laatu ja määritellä se. Tämä vaatii yhteistä hyväksymistä, miltä kyseisen tuotteen tulee näyttää tai millaista lopputulosta tietyllä palvelulla saavutetaan.  Palvelun osalta esimerkkinä käytän siivouspalvelua, jossa tietyn siivousohjelman ja menetelmien avulla syntyy ennalta määriteltyä laatua, lopputulosta. Ja vasta kun laatu on määritelty, voidaan sitä yhteis...

"Pyrkimys saavuttaa tavoite mahdollisimman pienin uhrauksin – toteuttaa yritystoimintaa käyttäen materiaaleja ja olevia resursseja tehokkaasti, välttää turhaa tekemistä  –   huomioiden laatu”. Mielestäni ekologisuus saisi olla hyvinkin yksinkertaista, olla maalaisjärjellä ajateltavissa ja ymmärrettävissä. Yksinkertaistettuna, miten voimme omalla toiminnallamme – yksilö- ja organisaatiotasolla – vaikuttaa ympäristöömme ja sen hyvinvointiin.  ONKO EKOLOGISUUDESTA TEHTY LIIAN MONIMUTKAISTA? Aihetta voi lähestyä sanan alkuperän kautta – kreik. oikos = koti / logos = oppi – ja päätellä, että ekologia on tarkoittanut tuolloin oppia kodista ja kotitaloudesta, miten rajallisella määrällä resursseja ja raaka-aineita tultiin toimeen. Nykyisin ekologian, ekologisuuden merkitys on muuttanut merkitystään ja liitetään enemmän ympäristön hyvinvointiin ja suojeluun, liiketoimintaan ja taloudelliseen tehokkuuteen.   Yhteistä eri aikakausien ekologisuudella on tehokkuusaj...

Suurin osa meistä Suomalaisista pienistä- ja keskisuurista yrityksistä elää nopeasti muuttuvien markkinoiden ja tilanteiden keskellä, jotka synnyttävät epävarmuutta varsinkin talouteen ja maksuvalmiuteen. Yritystoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi, on tärkeää, että tilanteita osataan ennakoida ja reagointi on nopeaa. Kirjanpidosta saatava tuloslaskelma voi näyttää erittäin hyvältä, mutta kassan tilanne saattaa olla aivan toinen. Ei siis riitä, että tiedät, paljonko tällä hetkellä rahaa on käytössäsi. ”Oikeiden päätöksien tekeminen vaatii kassavirtaennusteen tekemistä pidemmälle ajanjaksolle. Seuraa siis kassavirran kehittymistä päivittäin tai vähintään viikoittain ja reagoi muutoksiin nopeasti. Yhdistä saamasi tieto osaksi johtamista. Ellei näin toimita, voi yritys päätyä vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin. KASSAVIRTA JA RAHOITUSKASSAVIRTA Kassavirta tarkoittaa todellista rahaa, joka liikkuu tilille tai tililtä, kun asiakkaasi maksavat laskuja tai   itse maksat omia lasku...

On pakko ottaa kantaa lehtikirjoituksiin, joista saa kuvan, että siivousalalla kohdellaan yleisesti maahanmuuttajataustaisia huonosti. Helsingin Sanomien julkaisemaa kirjoitusta SIIVOTON ALA https://dynamic.hs.fi/a/2020/siivotonala/ on referoinut viimepäivinä ( 5.7 ja 7.7)  myös TALOUSSANOMAT.  https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006562579.html .  https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006564004.html ”Kielitaidottomille maahanmuuttajille teetetään ylipitkiä päiviä ja heille maksetaan palkkaa huomattavasti pienemmältä tuntimäärältä”. ”HS:n selvityksen mukaan hyväksikäyttöä ilmenee useassa siivousalan yrityksessä ja kielitaidottomat työntekijät ovat hiljennettyjä. Jos työntekijä vaatii enemmän palkkaa tai aikoo kertoa ongelmista eteenpäin, uhataan häntä turvapaikkaprosessin estämisellä tai jopa väkivallalla”. ”Hyväksikäyttö on lehden selvityksen perusteella laajaa ja systemaattista. Pahimmillaan lehti kuvailee olosuhteita epäinhimillisiksi ja ihmiskauppaa muis...