BUSINEZZONE SUPPORTING PEOPLE

Käytämme voimaa niin yksityiselämässä kuin työelämässä. Voit ajatella, että kaikki tekeminen ja saavuttaminen perustuvatkin omaan henkilökohtaiseen voimaamme – energiaan. Voima: kyky toimia tai tehdä, tehokkuus, kyky tai oikeus komentaa tai valvoa, laillinen valta tai auktoriteetti, pystyä johonkin. Voima on kaksisuuntaista energiaa, jonka voi antaa virrata eteenpäin tai hillitä. Molemmat tapahtuvat usein ajattelematta ja automaattisesti. Voiman virtaaminen synnyttää toimintaa ja tulosta. Päätät saada jotakin tehdyksi ja käytät siihen energiaasi. Toisaalta voit hillitä energiasi virtaamista, etsimällä ja luomalla esteitä; olen tänään väsynyt, on niin paljon tekemistä, asiakkaat vaativat liikaa, aloitan huomenna tai ensiviikolla. KASVATTAA VAI ESTÄÄ Voiman hillitseminen voi olla passiivista tai aktiivista. Lähtökohta kuitenkin on, että hillitseminen vähentää energiaa ja voimaa. Esihenkilö pyytää sinua reagoimaan nopeasti ja soittamaan asiakkaalle, koska tämä ei ole tyytyväi...

Olet todennäköisesti törmännyt oppaisiin ja kirjoihin, joissa kerrotaan, miten rikastua helposti ja varmasti – tekemättä lähes mitään. Puhutaan myös automaattisesta ja passiivisesta tulovirrasta. Moni lankeaa kyseisiin ”houkutuksiin ja totuuksiin” yhä uudelleen, vaikka tiedotusvälineissä niistä varoitetaan lähes päivittäin. Voisiko kyse olla vilpittömästä lapsen uskosta, taipumuksesta uskoa hyvään? Vai olisiko kyse naivista toivosta äkkirikastua, joka houkuttaa, sokeuttaa ja koukuttaa? Mitä, jos se olisikin mahdollista ja tapahtuisi juuri minulle? ”Mitä, jos seuraavan sähköpostin takana onkin miljoona dollaria tai vähintään uusi IPhone. Jos sijoitan 100, niin saan 1000”. Tämä, "oikotie onneen" ajattelumalli, jossa hyvää tavoitellaan ilman tekoja, sen sijaan, että tehtäisiin jotain todellista, on sama kuin kävisimme kuntosalilla katsomassa muiden treenaamista ja hikoilua. Toinen esimerkki on Lottovoitto. Kyllä se seuraavalla kerralla osuu kohdalleni. Onko osunut? Ta...

Päätöksenteossa tukeudutaan liian usein tunteeseen - ilman, että arvioidaan ja analysoidaan tekijöitä, jotka puhuvat päätöksen puolesta tai vastaan. Useasti kuuleekin sanottavan epäonnistumisiin ja huonoihin valintoihin liittyen, että ei ollut onni myötä, kohtalo puuttui peliin tai se oli sattuman sanelemaa. Antaako karman ohjata vai ohjaatko itse karmaa? Tapahtuuko siis tahtosi? "Karman laki on syyn ja seurauksen, täyden oikeudenmukaisuuden laki, jossa hyvistä teoista seuraa hyvää ja huonoista huonoja”. EPÄILYS VAI VARMUUS Teenkö oikein vai väärin? Silloin, kun henkilö ei osaa tai pysty tekemään päätöstä, hän itseasiassa pitkittää ja estää asioiden virtaamista kohti haluttua päämäärää. Päättämättömyys jarruttaa tällöin esimerkiksi projektin tai prosessin etenemistä, yksilön tai organisaation kehitystä. Miettiminen on joissakin tapauksissa hyvä asia, mutta liian pitkään ei kannata pohtia, mitä valitsee ja tekee. Mikä on hyvin, mikä huonosti? Mitä tuloksia on saavutettu...

Päättämättömyyden ja päätöksen välissä on harmaa alue, jossa ei liikuta suuntaa tai toiseen. Ollaan jumissa omassa mielessä. Ei pystytä tai osata päättää – ollako vai eikö olla. Tilanne on melko varmasti meistä jokaiselle tuttu. On ollut vaikea päättää, mitä ruokaa tekisin tänään. Mitä laitan päälleni lähtiessäni töihin? Uskallanko sanoa mielipiteeni? Voinko sanoa asiakkaalle suoraan asiasta? Pitäisikö oikeasti ryhtyä tekemään...? KYLLÄ VAI EI – VAI EI KUMPAAKAAN Päätös voi olla kyllä tai ei. Se voi olla päätös jonkin siirtämisestä tai tekemisestä tietyllä aikataululla. Päätös voi olla virheellinen, oikea tai siltä väliltä. ”Väärän päätöksen voi aina korjata, mutta jos ei ole tehnyt päätöstä, niin ei ole mitä korjata – tai onhan aina mahdollistaa päättää, että jatkossa tekeekin päätöksen”. Tärkeintä on siis tehdä päätös, jotta avoimia ajatuksia, kysymysmerkkejä ei jää liikaa omaan mieleen häiritsemään ja seikkailemaan. Niillä, kun on taipumus tulla uudelleen kummittelemaan. ...

Urheilijalle oman tuloskunnon kehittäminen ja tulosten parantaminen ovat päivittäistä rutiinia – ainakin niille, jotka tähtäävät korkeammalle ja menestyvät. Jokainen urheilija tietää, että parempia tuloksia ei saavuta ilman, että nostaa harjoitusmääriä ja tekee viisaasti rankempia harjoituksia.  Mikäli ei ylitä askel askeleelta itseään ja kasvata ”kipukynnystä”, niin kehitystä ei tapahdu. Omalla mieltymisalueella viihtyminen tarkoittaa paikallaan pysymistä ja ehkäpä taantumista. Työmaailmassa tason nosto tarkoittaa useasti työtuntien ja työmäärän kasvattamista – enää ei riitä 8 tunnin työpäivä, vaan tarvitaan 10–11 tuntia, lauantaitkin otetaan käyttöön. Tuloksena työteho hiipuu ja tuntuu, että on jatkuva kiire ja hämmennys. Tämä ei ole oikeanlaista tason nostamista. KIIREELLÄ TULOKSIA Kiireen tunne vaikuttaa toimintaan ja tekemiseen. Teemme enemmän virheitä, emme huomaa mitä ympärillämme tapahtuu, kiinnitämme huomiota turhiin asioihin, teemme turhaa työtä, työt kasaantuvat j...

Digitalisaatio ( tietotekniikkaa hyödynnetään yhä enemmän arkielämässä ) etenee ja muuttaa rakenteita. Osa työpaikoista, tietyillä toimialoilla, saattavat jopa poistua. Toisaalta on olemassa aloja, joissa tarvitaan edelleen henkilökohtaista panosta, fyysistä läsnäoloa. Mutta pysymmekö muutoksen perässä ja osaammeko hyödyntää uutta teknologiaa? Pärjäämmekö enää jatkossa perinteisellä suusta suuhun menetelmällä vai pitäisikö käytössämme olla järjestelmiä, jotka automatisoivat, ohjaavat ja tallentavat? Palvelualoilla meitä ihmisiä onneksi tarvitaan, mutta työkalut eli järjestelmät ottavat enemmän valtaa ja ryhtyvät ohjaamaan toimintaamme. Toiminnanohjaus, asiakashallinnan järjestelmät, markkinointi ja myyntisovellukset saattavat olla hyvinkin välttämättömiä menestystekijöitä jo huomenna – ellei tänään. Kommunikaation ja yhteydenpidon tarve jatkuvat, mutta tavat muuttuvat ja automatisoituvat. EMME SAA UNOHTAA IHMISTÄ Työmaailmassa asiakkaiden odotukset laadun ja palvelun suhteen...

Tämä on kysymys, jota joudumme usein miettimään. Tarvitsemmeko aikaa tehdäksemme rahaa vai rahaa tehdäksemme aikaa? ”Kumpi oli ensin – muna vai kana?” Aika on hyvinkin mielenkiintoinen määre, joka säätelee elämää ja työtämme. Saatamme kokea itsemme kiireisiksi ja tavallaan sokeudumme siihen, mitä ympärillämme tapahtuu. Menemmekö eteenpäin laput silmillä, ” luja tahto vie läpi, vaikka läpi harmaan kiven” –tyylisesti? Kysymys kuuluukin: etsimmekö ratkaisua samasta boksista – emmekä katso sen ulkopuolelle.  Olemmeko turtuneet tilanteeseen ja tavallaan sokeutuneet. ONKO OLTAVA AIKAA TEHDÄKSEEN RAHAA? Lähes kaikessa liiketoiminnassa aika vapauttaa energiaa ajatteluun, suunnitteluun ja tekemiseen. Vain harvoin, jos koskaan, liiketoiminta on sen kaltaista, että se vain etenee itsekseen. Tärkein aikaan liittyvä kysymys mielestäni onkin, miten pääsen ulos oravanpyörästä, jotta pystyn vapauttamaan omaa aikaani. Oma vastaukseni otsikon kysymykseen - Onko oltava aikaa tehdäkseen ...